Miten päädyin oikeusmuotoilijaksi

Oikeusmuotoilu on erityisen sopiva menetelmä edistää tasa-arvoa. AV-alan tasa-arvotyökalu on ensimmäinen isompi Legal Design projektini ja se on saanut erittäin hyvää palautetta.

Kuva: Miikka Varila

Valmistuttuani juristiksi, olin tyytyväinen mutta myös hieman eksyksissä. Työelämässä juristin rooli oli hyvin perinteinen ja näin ollen ei modernissa yhteiskunnassa minusta tarpeeksi tehokas. Työtä tehtiin tavalla, joka ei tuntunut vastaavan tämän päivän monimutkaisiin, monisyisiin ongelmiin ja esimerkiksi juristit eivät hyödyntäneen teknologiaa ollenkaan niin tehokkaasti kuin monet muut asiantuntijat.

Sain valmistumislahjaksi Richard Susskindin kirjan Juristin huominen: johdatus tulevaisuuteesi. Lakimiesliitto (nykyinen Juristiliitto) taisi lähettää sen kaikille vastavalmistuneille heidän 70 juhlavuoden kunniaksi. Kirja herätti ajatuksen, joka ei ole jättänyt minua rauhaan sen jälkeen:

Juristin työ ei ole sidottu yhteen muottiin. Lakipalveluita voi ja pitää kehittää.

Juridiikan muutos ja uusi näkökulma

Samoihin aikoihin Suomessa alkoi puhuttaa Legal Tech, oikeustieteen ja teknologian yhdistäminen. Se oli kiinnostavaa, mutta ei ihan minun juttuni.

Sitten kuulin ensimmäistä kertaa sanan Legal Design ja vuonna 2017 osallistuin Legal Design Summitiin. Se avasi silmäni lopullisesti: Tässä on se tapa, jolla haluan tehdä töitä.

Maailma muuttuu jatkuvasti kompleksisemmaksi ja samalla myös lainsäädäntö monimutkaistuu. Jotta oikeusvaltio pysyy mukana, tarvitsemme uusia tapoja tehdä juridiikkaa: ymmärrettävästi, saavutettavasti ja ihmislähtöisesti.

Tämä on Legal Designin ydin.

Mitä Legal Design tarkoittaa?

Legal Design yhdistää juridiikan ja muotoilun ajattelutavan.

Sen avulla voidaan kehittää oikeudellisia palveluita ja prosesseja niin, että ne ovat käyttäjille selkeitä, saavutettavia ja helposti sovellettavia arjessa.

Siinä hyödynnetään mm. palvelumuotoilun keinoja. Tämä tarkoittaa sitä, että alussa perehdytään syvällisesti ja ennakkoluulottomasti siihen, mitkä ovat käyttäjien haasteet. Vasta sen jälkeen käydään ideoimaan ratkaisuja. Keskeistä on myös se, että ratkaisuja testataan jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja koko ajan kerätään palautetta kehittämistä varten.

Prosessi on siis hyvin erilainen kuin mihin juristit ovat tottuneet, mutta minulle kuin luotu, sillä olen vahvimmillani työskennellessäni erilaisten ihmisten kanssa ja uusien luovienkin ratkaisujen kehittämisessä. Tulen kirjoittamaan lisää Legal Designing menetelmistä, joten kannattaa seurata tätä blogia, jos aihe kiinnostaa. ;)

Legal Designista omaan suuntaan

Vuonna 2019 huomasin sattumalta Laurean ammattikorkeakoulun verkkosivuilta, että siellä pystyi opiskelemaan Legal Designia. En ollut uskoa silmiäni. Hain heti ja pääsin ensimmäiselle vuosikurssille.

Opiskelu vahvisti ammatti-identtiteettiäni sillä sain uusia työkaluja kehittää oikeudellisia palveluja käyttäjälähtöisiksi. Koin, että vihdoin pääsin luomaan sellaista ja ehkä jatkossa juristit eivät olisi se “pakollinen pahe jonka puoleen käännytään vasta pakon edessä”. En kuitenkaan koskaan halunnut jättää juristin rooliani taakse vaan halusin olla juristi, joka hyödyntää oikeusmuotoilua työssäni.

Ensimmäinen Legal Design -projekti

Vuonna 2020 aloitin Women in Film and Television Finland ry:n toiminnanjohtajana. Siellä päätin, että Legal Design ei jää minulle pelkäksi teoriaksi. Halusin kokeilla, miten sitä voisi soveltaa tasa-arvotyöhön.

Esittelin hallitukselle idean Tasa-arvotyökalu -projektista, joka toteutettaisiin Legal Design -projektina.

Tavoitteena oli yksinkertainen mutta kunnianhimoinen ajatus:

Voisiko juridisesti velvoittavasta tasa-arvotyöstä tulla saavutettavampaa ja innostavampaa?

Me too oli vielä tuoreessa muistissa ja tiedossa oli, että alalla oli todella paljon haasteita. Mutta iloksemme haastatellessamme alan eri ammattilaisia kuten mm. näyttelijöitä, ohjaajia, tuottajia ja rahoittajia ja huomasimme, että kiinnostusta kyllä oli, mutta konkreettiset työkalut puuttuivat.

Sain projektille tuen, alustan yhteistyössä Contract Millin kanssa ja rahoitusta Suomen Elokuvasäätiöltä. Rakensin ensimmäisen version työkalusta, testasimme sitä ja keräsimme palautetta. Kehitimme työkalu ja samalla pidimme useita koulutuksia ja muita tilaisuuksia, joiden aikana käytiin paljon mielenkiintoisia keskusteluja. Lopputulos oli paljon enemmän kuin olin uskaltanut toivoa:

projekti sai Soihdunkantaja-palkinnon ja on nykyisin osa Suomen elokuvasäätiön rahoitusprosesseja sekä keskusteluja käydään muiden rahoittajien kanssa.

Näin syntyi Lawyers Designing Equality

Tasa-arvotyökalu -projektin kautta vahvistui näkemykseni siitä, että tasa-arvotyö ja oikeusmuotoilun yhdistäminen on paitsi intohimoni niin myös erittäin toimiva tapa edistää tasa-arvoa.

Sen pohjalta perustin yritykseni Lawyers Designing Equality Oy:n, jonka tavoitteena on kehittää vastaavia työkaluja muillekin aloille.

Haluan tuoda juridiikan, tasa-arvon ja käytännön kehittämisen yhteen – ei vain sanoilla, vaan ratkaisuilla.